suojaväritys
älä mene nopeasti
juostessa kuulee jyskeen
luuteitse lihasteitse
näkee niittyä rantaa piennarta
kuka ei naamioituisi
ihoa rikkovaan
vihreän ja upottavanvihreän välissä
ihoa rikkovalla rajaseudulla
tuuli lakaisee molemmat
luokille, meren purjeet luokittamattomat
painuvat värittömään kireyteen
kiteistä muodostuu kuvio
pälyävä silmä tarkastelee
ruskeanharmaata terävää
samat toiveet piiloutuvat renkailta
säätysanoilta lämmön paolta ylös
tule ruskeanharmaa tyttäreni
kävelkäämme hitaasti aalloista aaltoihin
pukeutuneina pahuuteen
jotta meitä ei huomattaisi
ettemme joutuisi maksamaan
julman maan tullia
ettemme rikkoutuisi
paljastuisi punaisiksi pehmeiksi
erottuisi päätyisi syleihin
kuka ei naamioituisi pahassa
pahan kuvioon peittelisi
lämmintä maininkia
et juoksisi poispäin
veden ja lehvien kahinaan
kuulisit hiekan rahinan
näkisit pupillin yövalppauden
luuteitse lihasteitse
ihoa rikkovalla rajaseudulla
vihreiden välissä juosten
näkee vain niittyä rantaa piennarta
2 Comments:
Olen ehtinyt palata tämän runon pariin jo useasti. Runon tyyni, syventynyt rytmi ja toimelias, levottomuutta enteilevä kuvasto kohtaavat ihan kipeänä kokonaisuutena.
Jotenkin hienointa oli tuo lopun säe säkeeltä kertaaminen.
Lähetä kommentti
<< Home