10.22.2015

Tälle kaikelle ei ole enää sanoja. Jää vain itkeminen. 

Patsastasanko

Naisten suu pysyy kiinni, ilma kiertää kurkussa, väristää nenän limakalvoja puskiessaan ulos kumeana kulholauluna, patsaslauluna. Sulje silmät, lumi tuiskuaa liki vaakasuorassa. Tasangon hangen puhkaisevat kollottavat palavat buddhapatsaat.

Tässä äsken välkehti, ilkamoi kesän valo. Nyt valo tihkuu liian kaukaa lämmittäkseen, valaistakseen. Siksi tarvitaan tuli, joka tempaa jäseniin ja liikahduksiin, tärinään ja värinään, luun hakkeeseen toista luuta vasten.

Avaa suusi, Jeanie, kerro pimeästä tähtien ja liekehtivien kehojen välissä. Kerro, miksi et vastaa.