12.30.2005

Arvokkaat sisarukset


Bee on passion flower, originally uploaded by xplosive.

Se on ainutkertainen
kellään muulla ei ole sama maailma
kukaan muu ei tunne tuulta selkäkarvoissaan kuten se
kukaan muu ei löydä ponnenalusia ensimmäisenä
kukaan muu ei tanssi kehää kesää
kukaan muu ei putoa kesken lennon kilometrien kuluttua loppuun mesikenttien yläpuolella
kukaan muu ei surise maisemaani juuri sinä hetkenä kun ikävystyn tekstiin
kukaan muu ei ole sinä hetkenä samassa suhteessa maahan, kuuhun ja aurinkoon
kukaan muu ei heitä sen varjoa eikä tunne samojen vasujen täyttyvän siitepölystä

Se on yksi monista
välttämätön talvivaraston täyttäjä
yhteistyössä siskojensa kanssa
ei mitään kuningattareen verrattuna
eikä kuhnureihin
ne kaikki ovat syntyneet saman äidin lapsina
kehittyneet samaa evolutionaarista linjaa
täyttävät saman ekologisen tehtävän
pölyttävät kukat taaten sadon
näillä niityillä ja monilla muillakin
kuten siskonsa tämäkin syntyy, elää ja kuolee mehiläisen elämän
se ei ole paljon: tietty kilometrimäärä mesikentillä
ilman erityistä persoonallisuutta

Musertumatta se jatkaa kukasta toiseen
pesällä tanssii tanssin sisarille
ilmoittaa matkan ja auringonkulman
ja siskot lähtevät myös

Se ei vastaa kuinka sille kirjoitankin
mutta joku toinen vastaa
ei sen puolesta eikä siitä huolimatta
vastaa muuten vaan
näkee tämän tanssina sisarille
matkan ja auringonkulman
lähtee

ja se on melkein sama asia

Ystävänsopimus


Emily and Charlotte, originally uploaded by BookBug.

on vain pari kriteeriä:
sinun on saatava minusta esiin hyvyys
äkkiryntäys kastelukannulle
ja sen kanssa kasvilta toiselle

muistutettava iltapäivästä
siskon kanssa metsän pohjalla
aikuisten kadottua
hypellen auringonläikkiä

täytettävä illat väsymyksellä
hymyillä perinpohjaista teekuppia
todeta kellonaika otsasuukoin
nähdä sanomattoman lävitse

oltava kuulolla sadun tullessa
kietoutuessa peittoihin
räpistellessä ja kesyyntyessä
painuessa rintalastan läpi

sydämenmuotoiseksi tahraksi
joka varjostaa vakavuutta
sitten kun olemme suuria
ja asumme ansareissa

muistettava mitä me teemme
siskot ja minä, miten me
pidämme toisiamme kampaamme kikatamme
sovimme seuraavan päivän

kuviteltava miten me kaipaamme
sylittömän maailman äärellä
päiviä valoa öitä merenääntä
miten me kahlaamme syvemmälle

ja muutumme kuplivaksi nauruksi

siksi jota manaat esiin
sanoessasi että tahra pian leviää
ellen heti huuhtele paitaa

valuu vaatteista ulos lattialle
liukuu lautoja pitkin seinänviereen
värjää koko talon imeytyy puistoon
vierii rinnettä alas keskustaan

niin sinun on se nähtävä
kuinka tahra leviää ja siskot
vedessä keräävät levää asettavat
kallioille kuivumaan

ja kuinka aurinko hapertaa kaikki
Penelopen ihmeelliset vihreät kankaat
harmaiksi levyiksi joita turhaan
koetamme sovitella harteillemme

sinun on saatava ne sopimaan
juoksutettava sisko takaisin tänne
ja me menemme veteen
ja huutelemme sieltä

ja kannatamme toisiamme
ja aikuiset ovat poissa
eikä tarvitse pelätä
eikä sopia mistään

sillä kaikki minkä haluamme
keksimme tässä
nyt

12.28.2005

Lattiariitti


Passing Strangers, originally uploaded by THX 1981.

Lattiaa riittää

Todellisia ovat tilat joissa kuljemme
jättäen kengät kynnyksille
takin käsivarrelle
hymyn kasvoille unohtaen
seinien ehdottomuuden

Ja jos muuta emme mittaa
niin kosteuden havaitsemme
lämpötilan ja huonekorkeuden
ja yhtä mieltä olemme
valon kulun suunnasta

Ja kun lattia loppuu
ja seinä kohottautuu voimaansa
on vaihdettava suuntaa
käännyttävä kohti
kohdattava katseen riitasointu
seinät lähenevät
halli kutistuu koskee kyynärpäitä
koetan katsoa toisaalle
olla painumatta kokoon

lattiariitissä

jossa ainoa keino on
kuvitella kuinka
lattiaa riittää

avata suuni jokaiselle sanalle

Pyytämättä


Snowfall at Night, originally uploaded by CaptPiper.

Pyytämättä laskeutuu lumi
aamulla työnnetään sivuun
suurella lapiolla

Rutistan käteen kimpaleen
joka toistaa nyrkin sisätilaa
sulamiseen saakka
kovana ja kuhmuisena

En ymmärrä tätä ihmeenä
pyytämättä

Ihmeenä, joka toisinaan rummuttaa
ja toisinaan kinostuu
huuhtoo lehdet ja kastaa puut
läpäisee maan
ajaa lumiauran yöhön
ja naurun sateenvarjon alle

ja tulee pyytämättä
ihme kerrallaan

12.27.2005

konkretia


Furious sky, originally uploaded by Velvet G.

Ovia ikä kaikki
menemisen taloissa

Yksi lukoista ei toimi
vaihdan avainnippua
nimeä samettiseen rasiaan
postimerkkejä kaksi korttia
sovitetut housut
tehtaanpölyisiin

Virhe on tarkoituksenmukainen
hihitys metodinen työkalu
maailma liukumaa ei palasia
avautuvia ovia pyöröovia
oventyhjiä aukkoja

Avaan saranat
menen väärältä puolelta sisään
jätän runneltuja karmeja
metallia lattioille
erittelemättömän laskun

joka ratkeaa oikein

12.26.2005

Harjoitteista


Dancing in the streets, originally uploaded by miss cleopatra.

Ei ole mustia ja valkoisia jalkoja
vaikka onkin koskettimia
ja sijoittumisella on äänensä

Viikuuseekaa
on kuunneltava musiikkia ei juosta
ja tyyliä ei hautajaismarssia
ei anteeksipyyntöserenadia
tämä on iloa

uudestaan

Viikuuseekaa
ja yksi ja kaksi ja
jalat painelevat lattiaa
järjestyksessä värittymättä
ja tahti ei katkea eikä katse

Kaikki sujuu

että unohtaa viikuuseekaan
ja tanssii musiikkia

Ei huuda uudestaan
ei toista elettä turhaan
ei elä toista hetkeä
on liike lämpö rytmi taipuma

On melodiaa ja on valmis
siten kun musiikki alkaa
ei jää seisomaan sanomaan
en minä tanssi

Tanssittava on kuitenkin
nostettava käsivarret
kannettava pää kallistettava
hymyiltävä unohtaen viikuuseekaa

pyörittävä intuitiivisesti
ja ehkä laulettava vähän mukana
ja hypittävä ja riemuittava
ja oltava musiikki itse

koska kukaan muu ei voi olla

12.25.2005

Varokaa heikkoja jäitä


||, originally uploaded by *Kazze*.

Linnuntiet toivoin
pakon lähteä yhdessä yöhön
kyselemättä vakuutta
suunta lihaan kirjottuna

Minne kävelemme
kävelemme vain
kiertopolkuja harhateitä
käsillä ilmaan tarttuen
sulilla vesillä

Laivat rikkovat jäät
puut huurtuvat
kävelemme kuuranurmet
hitaasti tappaa aika meitä
emme vielä eroaisi
mutta on jo aamuyö

Ja miltei valoisaa
joulukuussa

Mutta on jo aamuyö

12.23.2005

Siellä


America, originally uploaded by Fred Melo.

tyttö ponnistaa
lintu ponnistaa
munkki ponnistaa

naisen jalka on ilmassa
joskus mies tanssittaa naista
mutta useammin ponnistaa tyttö
tai lintu ilmaan
eikä kukaan huomaa

kukat avautuvat
passifloran ponnet
saippuakuplat ja lootukset
tytöt ja jalat täynnä
samaa merkityksellistä vettä

ilmansa ne ottavat eri lailla

säät koettelevat taloja ihmisiä
etenkin pouta koettelee
haalistaa rypyttää
siristyttää
istuvat ohittaen toisensa

kaduilla vaahtokylvyissä
sateenvarjojen alla
porraskäytävissä
pisoaarien luona
kulisseissa

ohittavat ohittavat

mitä väliä on pään asennolla
jota ei tunneta
mitä väliä jalalla
keskellä tanssia

jos musiikki äkkiä katkeaa

siellä tytöt hyppäävät
munkit linnut
linnut tytön kädessä
tyttö toisen sylissä
portaat jatkuvat

ethän pelkää ampiaisia

puhuthan kissaa karitsaa
Samothrakeen Nikeä
hampaatonta miestä

jalkaa, joka potkaisee
ilmaa joka otetaan eri lailla
ei vettä

12.22.2005

vihellys


stella looking down, originally uploaded by mind the light.

toki enemmän koira kuin ihminen
selkärankanikin yhtenäinen
atlasnikamasta hännänpäähän

mutta että sydämeni on koiran sydän
enkä tyydy enää kylpyammeeseen

kun jokin liikuttaa kättä vedessä
tulee jälki
katoaa

kun jokin liikuttaa mieltä vedessä
ei katoa mitään
ei jäljestettävää

häntä on mielin kielin
painumatta alas, pörhistymättä
koiransydämeni kauhoo
merenrantojen lauluja

haistan horisontin mastot
puran taas yöllä kuteet
ja sitten pujotan ne takaisin loimiin

kiireesti ennen aamua

ovelta ei kuulu mitään
istun odotan
vihellystä

12.21.2005

Kadonneet


serpent, originally uploaded by CCCvrcak.

Ei nähnyt niitä
vaikka väitti etsineensä
kaikkialta

tuijottaneensa tuijottamistaan
ja nähnyt vain
tuttuja värejä
nyökkäyksen
hymähdyksen

sen takana
sanottiin
katso sen taakse

Ei nähnyt niitä
nyt näkee
silmien liikkeen
kohoavan puiden ylle
huojuvana kaulana koko olo
ja haluttomuuden
kokeilla toista puolta

Katsoo ja ei näe
värejä hymähdyksiä
ei näe mitä luulee

Jokaista ympäröi lasi
eikä kielellä tee kuten
jaloilla ja tilalla
lasin mentyä

Kääntyy säälien
lasin luota
väsyneenä tarkkailemiseen
kulkee

peläten äkkiääntä

ja kahinaa
ruohon jakautuessa
kahteen leiriin
takana ja takana

liian lähellä

12.14.2005

Säännöistä


Katrina Relief Auction: Life, originally uploaded by R&R Finn.

Tämä ei ole kielipeli
ei ole järjestystä
joku hukkasi sään

haen kukat
on joulukuu
mikä tähän
saa perhosen

helleaalto

kirkasvalolamppu

solarium

neljältä ei näe kättään
eikä mitä se puuhaa
ulkoavaruudessa

ja ansarissa
avautuu uusintana
muunnelma tutkielmasta
tiedän mitä käteni tekevät
tietävätkö ne itse

avautuvat
yöalmuille
häpeämättä

12.13.2005

Arkitemppuja


Dante's cards, originally uploaded by Laura Burlton.

Ties kuinka monta nappia ja kadottaa
vuorokauden aikana huulipunan ja
ethernetpiuhan

Ei
tilan olisi laajennuttava
tilavuutensa säilyttääkseen
entropia lisääntyy täyttää sen
muistilapuin ja valokuvin

Aseistetut naiset ovella
kymmenkiloisine laukkuineen
valehtelevat silmillään

Eivät pujota edelleenkään
lankaa reiästä
repäise testiä
tämä ei kiinnity
itsekseen

lihaan

tulkinnoista viis
näytä jo sitä

ja kuvittelen miltä se näyttää
kun kukaan ei katso
ja tila kutistuu
muuttumattomuuteensa

juuret työntyvät lattiasta
huulipuna maatuu
laukut purkautuvat eteiseen
liima on hukassa
puhelinnumero kirjoitettu seinälle

nuusneitsemänneitsemänniisnuusnaks

12.09.2005

Kämmenääniä


Immersed in her book, originally uploaded by Pascal B..

Kirjanani
kuuntelisin kämmentä
ääntä ihon ja ihon välissä

Olen olento jonka pitää ollakseen olemassa esittää olemassaoloaan
väittää

Merkittyys
kohta kiveyksellä

Olen olento jonka pitää
nostaa käsi korvalle
teeskennellä lukevansa
samaa lausetta

Onko se kriteeri sille, mitä maailma on?

Ei yksin simpukka kohise merta
kämmen kohisee niinikään
tyhjä säilyketölkki korvallisella

Kämmen on äänekäs kriteeri
kämmen ranteeseen tarttuessa
on tunnollinen kriteeri
kaikelle mikä koskee

Nimettiin maailmaksi tai ei

Koska mikä elää
tahtoo sanoa

12.08.2005

Syvempään


Seigeltent4, originally uploaded by Simon1944.

Kääntää päätään

Kuullessaan nimensä
olen harjoitellut niin kauan
että määreittäkin tämä on
mitä sanottaisiin luonnoksi
teeskentelemätöntä intuitiota
sanoa maailma on näin ja näin
siksi teen näin ja näin
venyneenä yli loukkaantumisten
käsitteiden vastustamatta
on vain keskityttävä tässä nyt
vaiti vaiti
saatte luvan lähteä jos metelöitte

Kääntää lauseita
ihmeettömästi toisille
samalla kun ajattelee
kieltää lauseet kuulumattomista
ojentuen hengittäen eläen
pysähtymättä hengittäen leikkiä

Kääntää ääntä kovemmalle,
päätään astetta viistompaan,
selkäänsä sivutaivutukseen,
selkänsä sille joka ei käsitä
ei ulotu raajoineen

Kääntää aikaa lusikoin haarukoin
leipälapioin Occamin Venushöylin
vuolla iho pois, aloe aloe
kuuletteko millaista on veresliha
piilotettu punainen jänne
jota koetan saada joustamaan
ettei se kipeydy tässä juoksutuksessa

niin monet ovat joutuneet pöydälle
valojen veitsittäviksi
kokeneet oksitosiinikrapulat

Kääntää vastaanotin auki
vihreästä kuvakkeesta, aloe aloe
tekisin sen näin teen sen näin
näin tein leikkasin näin ja näin
aloe aloe kuuletko aloe ymmärrätkö

Kuulen nimeni mutten itseäni
käännän pääni selkäni ajatukseni
sääreni puoleen ajatus polveilee
vaivatta ja ivalla kammattuna
mestaria minusta ei tule

On asioita jotka osataan
vain niitä koko ajan leikkien
revähtämisen ja rasitusvamman
kanssa keskustellen
aloe aloe

vaiti en kuule mitä se sanoo -
en ymmärrä mitä se sanoo -
se puhuu jotain kieltä jotain muuta -

osaisiko joku täällä kääntää?

12.07.2005

Alkibiadeelle


Hidden Beauty Mirror Images, originally uploaded by Goondock Jeff.

Ette saa kiinni.
Sulkeudun itsekseni kun parhaaksi tunnen.
Avaimet ovat kadonneet samaa tietä kuin todisteet siitä kaikesta.

Käsitteet näkyvät, kohmetut vedosta ja vääryyksistä.
Ettet Alkibiades unohtaisi.
Et viitsisi lakata välittämästä mitä mulle kuuluu.

Mukanani on taltta.
Huulirasvakin vesitiiviissä pakkauksessa.
Todellinen onnellisuus, ylijäämää suupielissä.

Jotta et enää sulaisi, jotta sinua ei koskaan järjestettäisi kasoiksi ja vietäisi pois.
Jotta sinua ei kumottaisi mereen ja tehtäisi sinusta saarta.
Jotta et saisi uusia nimiä.

Katso kirjoittamaasi hetki, pudista päätäsi, kirjoita sormella oikeaan olkavarteesi, sen sisäpuolelle, gäddfläskiin.
Ettet Alkibiades unohtaisi.
Ei se joka jää kiinni vaan se josta puhutaan sellaisia.

12.05.2005

Varjokin on vain sana


Kathmandu girls school, originally uploaded by mpbesq.

Hymyn sytyke katoaa
virne leijuu näkymättömillä kasvoilla
tunnistettu haihtuu nimiksi
kävelemme viitoitettujen reittien mukaan
heittäen varjojen nimiä

Joinain päivinä aurinko ei avaudu

On vaikeaa muistaa kasvoja ilmeen takana
piirrän pelkät ilmeet
sellaisina kuin ne muistan
mustina ohuina suortuvina
tyhjän päällä

Joinain päivinä kuu ei vastaa auringolle

Pelkät vartalot vastaavat
ilman varjostuksia
tunnistettavina
ei enää riitä piirtää
ei enää riitä kertoa

hyppiminen antaa huonon vaikutelman

Joinain päivinä taivas on lumisateesta sakea
hämmentynyt
ja jäljet täyttyvät nopeasti
ja äkkiä on vaikea sanoa, mikä aika oli,
varjoaika vai valoaika,
ja tytöt juoksevat kevyesti

Ja jos juoksen tarpeeksi kevyesti
kaikkiin suuntiin, tarpeeksi hurjana,
ehkä maailma on tarpeeksi valkea
mustille haparoiville viivoille
jotka solmivat hymyjä

12.02.2005

tila kertaa äänet


piazza san marco, originally uploaded by Janesdead.

ei ketään tuoleilla
ei katsomassa kuulemassa
kuinka korkealle

ei vaatteita imemässä ääntä
enemmän kaikupohjaa
laulujen kuteelle
jota emme uudista

mekään

lauloimme täsmällisyyksissä
tahdittomasti

metronomina poissaolo
läsnäolo poissaolo
läsnäolo

poissaolo

jota emme uudista
mekään

ja kaiku sitä värisevämpi
mitä tyhjemmät ovat tuolit
mitä nopeammin ylittävät aukion
näkymättömät jalat
mihinkään liittymättä

kiveyksiin

klak klak tuolien jalat
vasta myrskyn heittäessä
pysäyttämättä

peittäessä portaat
joiden kivi on askelmista kovera
suojaton pehmeä leuanalunen

auringotta
jos kävelee takaraajoin
kuten tavataan kävellä

12.01.2005

Lähellä


, originally uploaded by marosk:o).

suru on lähellä väsymystä
ilo innokkuutta

lauseet makaavat oven luona
tuijottavat kahvaa
kuuntelevat askelia

suru istuu keittiössä
kastaa teekuulaa veteen
muistamatta lämmittää
asuntoaan

ja ilo, se kolkuttaa
eikä suru jaksa ovelle asti
kuuraisen eteisen halki

ja vesi muuttuu hitaasti

mutta ei viiniksi
eikä teeksi
vaan valtamereksi
joka tempaa mukaansa lipastot
ja sotkee kynänjäljet

ja peittää ilon sinnikkään
metronomin

lähellä