tila kertaa äänet
ei ketään tuoleilla
ei katsomassa kuulemassa
kuinka korkealle
ei vaatteita imemässä ääntä
enemmän kaikupohjaa
laulujen kuteelle
jota emme uudista
mekään
lauloimme täsmällisyyksissä
tahdittomasti
metronomina poissaolo
läsnäolo poissaolo
läsnäolo
poissaolo
jota emme uudista
mekään
ja kaiku sitä värisevämpi
mitä tyhjemmät ovat tuolit
mitä nopeammin ylittävät aukion
näkymättömät jalat
mihinkään liittymättä
kiveyksiin
klak klak tuolien jalat
vasta myrskyn heittäessä
pysäyttämättä
peittäessä portaat
joiden kivi on askelmista kovera
suojaton pehmeä leuanalunen
auringotta
jos kävelee takaraajoin
kuten tavataan kävellä
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home