Varjokin on vain sana

Kathmandu girls school, originally uploaded by mpbesq.

Hymyn sytyke katoaa
virne leijuu näkymättömillä kasvoilla
tunnistettu haihtuu nimiksi
kävelemme viitoitettujen reittien mukaan
heittäen varjojen nimiä

Joinain päivinä aurinko ei avaudu

On vaikeaa muistaa kasvoja ilmeen takana
piirrän pelkät ilmeet
sellaisina kuin ne muistan
mustina ohuina suortuvina
tyhjän päällä

Joinain päivinä kuu ei vastaa auringolle

Pelkät vartalot vastaavat
ilman varjostuksia
tunnistettavina
ei enää riitä piirtää
ei enää riitä kertoa

hyppiminen antaa huonon vaikutelman

Joinain päivinä taivas on lumisateesta sakea
hämmentynyt
ja jäljet täyttyvät nopeasti
ja äkkiä on vaikea sanoa, mikä aika oli,
varjoaika vai valoaika,
ja tytöt juoksevat kevyesti

Ja jos juoksen tarpeeksi kevyesti
kaikkiin suuntiin, tarpeeksi hurjana,
ehkä maailma on tarpeeksi valkea
mustille haparoiville viivoille
jotka solmivat hymyjä