Puhumaton pää

Inquietudini, originally uploaded by Flor3.

Voi koetahan, olisi helpompaa, kun en sanoisi mitään. Etenkin kun en käyttäisi sanaa darling ollenkaan. Tulee niin helposti ymmärretyksi. Ikään kuin olisi mahdollista ajatella, olla olemassa jo ennen kuin kuolee ja tulee kirjoitetuksi umpeen.

Saisit katsoa, minne tahdoitkin. Tiedän kyllä minne katsoisit, vaikka silmäni olisivatkin kiinni ja vaikka kiharat olisi kovetettu ylimääräisin lakkakerroksin. Suljen silmät vain kun pyydät. Et tahdo pyytää, en tahdo sulkea. Mutta et tahdo liioin kuulla, mitä näen. Siispä lähestyt takaapäin.

Ristiriita, josta puhut, on sinussa, ei minussa. Olet leikannut minusta irti kaiken mistä näkisi, olenko nainen vai en. Mutta ehkä luotamme ripsiväriin, tämän kerran.

Hyvä on, olen hiljaa. Tällä kertaa en kuitenkaan itke, annanpa vain ajatusteni kiemurrella kalloni ulkopinnalla, levottomat kielet suitsukkeenhajua lävistellen. Katsohan, takaapäin on parasta lähestyä arvaamattomia olentoja, takaapäin ja silmät kiinni ja selkä edellä. Ehkä sitten pelottavan kohtaa kasvokkain vasta kun sen on jo ohittanut.

Sillä koskaan ei voi etukäteen tietää, milloin rävähdän hereille, ojennan sormeni ja kosken rannetta, sanon darling ja hymyilen. Darling avaa silmäsi. Se on jo ohi. Oli syitä sille, että etenin silmät kiinni ja selkä edellä kanssasi kuten säädyllistä oli. Ja että silloinkin kun näit jo minut, pidin silmäni kiinni ja annoin vain puheeni virrata huutoon asti.

Mutta säännöt ovat nyt muuttuneet, olen hiljaa. Mistä olisin tiennyt, ettet aikonutkaan ohittaa minua kuten toiset. Että sitä vastoin avaisit silmäsi ja tarttuisit veitseen hetkeä liian aikaisin. Hetkeä ennen kuin olisin avannut silmäni ja kertonut, että hiuslakkaa se vain on, viatonta kuollutta ainetta. Että oikeastaan minäkin olen pieni poika, jolla on leikkiveturi ja joka pelkää omaa epänormaaliuttaan nähdessään punaiset rintaliivinsä.

Olen pahoillani, etten ehtinyt sanoa sitä. Sinäkin olisit, jos kuulisit nämä sanat. Mutta kuolleet eivät puhu, eivät edes unissaan.