Kutsu kylpylään

Guatemala 1996-2000, originally uploaded by Wrath of god.

Kun kerran olet edelleen tässä, etkö tulisi uimaan kanssamme kynttilämereen? Vesi on ommeltu sametista, jotta se näyttäisi enemmän hukkumamereltä. Oikeasta vedestä ei ole mihinkään, aina kuumaa tai kylmää ja joka tapauksessa märkää.

Märkä on huono asia, lavasteet kastuvat, ripsiväri leviää. Loiskaukset sihauttavat liekin kerrallaan hengiltä. Kuvailu vaatii kuvainnollisen kohteen. Altaan kehystää laatoitus, radat sinisten kelluvien ketjut, ilmeen kasvojen liha.

Sen takiahan me sinne käymme, eikö niin.

Ui kesä pois, ystävä, livu vettä sametin sisällä. Pudotkoon taivas niskaamme, me etenemme kastuvan kuivuvan poimuissa ja laskoksissa, lakanakankaan keinuissa. Tulkoon jälkeemme vedenpaisumus, jäätyessä vesi runnoo astiat rikki, risahtaa kengän alla, pulpattaa suolammen väriä, on vaikea uskoa kalojen hengittävän syvänteissä.

Unohdettua äitiä kurluttavat viemärinristikot. Älä kuuntele sanoja ja kuulet muuta. Pimeään saa katsoa tarkasti nähdäkseen siivetyt hahmot. Tämä on käsi. Siihen voi tarttua.

Unohda väsymys. Yksi oikein, kaksi nurin. Edetkäämme.

Kuumaa kiveä koskiessaan muuttuu vesi tuliseksi muuriksi, joka tempaa surun. Nokiläiskät tanssivat.