Ei tarvitse kenkiä, ei tällaisena päivänä. Pilvet lakaisevat sinistä, tuoreet lehdet ja kukat kumartelevat parvekkeella. Maailma kääntää kylkeään ja teksteissä on monin kielin kalakantojen ja merinisäkkäiden sukupuuttouhasta. Hiukset kasvavat sieltä mistä niitä ei leikattu. Virallinen juhlapäivä on merkitty toiseen päivään eivätkä metsät täyty. Taite ylitetään huomaamatta. Väri lehdissä syventyy, veden pinta tummenee.

Voi melkein kuulla pohjamutiin painuneet kivet, sileät ja painavat kämmeniin. Lähes painottoman humustanssin virtauskohtien liepeillä, kylkiviiva-aistin.