Koputa

Koputa ovenkarmeja, sisäpihojen portteja, rännejä. Ennakoi, hymyile, hypähdä. Laske lumihiutaleet lampun valossa ja hierrä ne runkoihin luvuttomana massana. Koputa, koputa, jotta ovet lentäisivät selälleen, rännit antaisivat periksi, kaupunki avartuisi ja nielisi tyydyttymättömät tarpeet.

Ei voi palata siihen mikä oli eikä edetä siihen, mitä tapahtuu. On hypättävä, nyt.