Työhaastattelu

Sain osoitteenne hymystä joka levitoi ilman näkyvää syytä, näkymättömien korvien luimistuksesta ja kuutiometreistä asetusten mukaista sisähengitysilmaa. Mutta mistä te tänne tiesitte tulla, näille portaille istumaan ja sukimaan hiuspohjianne? Miten tämä paikka löytyy kaupungista, josta ei ole piirretty yhtään karttaa? Kysyen vai eksyen? Tarkoitan - tietääkö joku toinenkin saapumisestanne? Ja tiedättekö toisistanne, vaikka istutte siinä kylki kyljessä ja välillä toisianne vilkuillen? 

Sigmunda sanoo, että minua viedään kuin litran mittaa. Miten litran mittaa viedään? Kääreissä vai ilman? Tyhjänä vai täynnä? Ilmaiseksi vai kunnon korvausta vastaan? Kuinka teitä viedään? Avoimena lieriönä vai muuna muotona? Miten voidaan mitata sellaisia seikkoja kuin tunne tai tyydytys, tarve tai toive? Miten voidaan mitata sellaisia seikkoja kuin taloudellinen vaste, kun mittatikkuja on vain kolme ja atomit viuhuvat seinistä läpi ja tyhjyys tanssii ja kieppuu eikä mikään pysähdy, pelkisty, ei edes valokuva suostu muuttumaan sommitelmaksi, valööreiksi, vaan herättää sen kaiken sekasotkun, jota paetaan lukittuihin parisuhteisiin ja portfolioiden koostamisiin? 

Miksi sinä juuri nyt tuota sanaa käytät? Mitä sinä olet viimeksi lukenut? Haittaako, että säpsähdän ja huudan ruoka suussa? Vuotaako informaatio sanavalinnoista jotenkin tavasta kallistaa kaulaa niin että korvakorut helähtäisivät, elleivät ne olisi tanssissa revenneet ja tulleet hukatuksi? Ja onko se merkki siitä, että on aika koota tavaransa ja avata sateenvarjo ja viheltää tuuleen? (Täällä tuulee aina ja useimmiten mereltä.) 

Sanoinko jo osaavani tämän vaikka nurinperin? 

On vain muutamia seikkoja, joita en aio sietää: tylyys, kovakouraisuus, ankeilu, pikkumaisuus ja tylsyys. Sen takia olen paras hakija, aina kääntämässä horisonttia ja lennättämässä nilkkoja, viuhumassa huoneesta toiseen ja eleestä eleeseen. Ai luotettavuus? Voitte luottaa siihen, sen lupaan, että kannan ylpeästi kaiken tämän tanssin, että tanssin ylpeästi, että ylpeys tanssii minua sinne saakka että päästette minut sisään. 

Miten niin ette voi päästää? Että teilläkään ei ole avainta? Entä nuo virka-asut? Unohditte?

Unohditte avaimet sisään?